kansanperinteentutkija
substantiivi/ˈkɑnsɑnˌperinteːnˌtutkijɑ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.henkilö, joka tutkii kansanperinnettä; folkloristi
Taivutustiedot
Taivutusluokka 12
| Nominatiivi | kansanperinteentutkija |
| Genetiivi | kansanperinteentutkijan |
| Partitiivi | kansanperinteentutkijaa |
| Essiivi | kansanperinteentutkijana |
| Translatiivi | kansanperinteentutkijaksi |
| Inessiivi | kansanperinteentutkijassa |
| Elatiivi | kansanperinteentutkijasta |
| Illatiivi | kansanperinteentutkijaan |
| Adessiivi | kansanperinteentutkijalla |
| Ablatiivi | kansanperinteentutkijalta |
| Allatiivi | kansanperinteentutkijalle |
| Abessiivi | kansanperinteentutkijatta |
Riimit
-utkijɑ
Kaikki riimit