kant­ta­py­hä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. rukoussunnuntain ja helatorstain väliset arkipäivät; helatorstaiviikko tai muu päivä tai viikko, jonka aikana katolisella ajalla juhlakulkueina ristiä kantaen kuljettiin talojen ja peltojen ympäri ja laulettiin rukouksia

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kanttaanpyhä(t) yhteydessä

Lähtökohta: alkuosa lainattu, jälkiosa käännetty samojen päivien tai saman viikon ruotsi nimityksistä, vertaa nykyruotsi gång(e)dag, murt. gångdagarne, gångdaga-helgdagarne, gångdahelgen ’rukoussunnuntain ja helatorstain väliset arkipäivät’, gångvecka ’helatorstaiviikko’, muinaisruotsi gang(e)dagher ’sama merkitys’, muinaisnorja gang(daga)dagr, gangdagahelgr ’helatorstai ja kolme sitä edeltävää arkea’, gangdagavika ’helatorstaiviikko’. — skandinaavinen → luulajansaame kanʿtā, (LÖ) kanta-peive ’toukokuun 1. päivä’, kanta-vakko ’vapunjälkeinen viikko’.

Samaa juurta olevia sanoja

  • kanttaanpyhä(t)1688
Tutkimuskirjallisuutta (5)
  • Qvigstad 1893 NL 163 (sm lp < sk)
  • Harva 1943 Suomi 101 55–56
  • Toivonen Vir 1945 184–87
  • T. I. Itkonen Vir 1945 237
  • SKES 1955 158

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kanttapyhä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kanttapyhä