kar­hos

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. karhe, (kuivumaan haravoitu) heinäluoko, viljaluoko; kasa, kerros; joukko, parvi

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan karhe yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Todennäköisesti samaa sanuetta kuin karhea, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkarhe ’harjanteeksi haravoitu heinäluoko’, karhottā, karhutella ’haravoida heiniä karheelle’
karjalakarhe ’heinäkarhe’, karhita ’haravoida heiniä’
vatjakarote̮lla ’haravoida heiniä karheelle’
viromurt. (KS) karu ’heinäkarhe’

(suomi → pohjoissaame gāhru ’niitetty heinälaes, heinäkarhe’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Karhos. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/karhos