kar­hot­taa

verbi/ˈkɑrhotːɑːˣ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. koota niitetty heinä tai vilja karhoiksi

Esimerkkilauseet

Auno: "Ruska mitä ruska, vaan kyllä kellistyt... Siinä se nyt karhottaa, mokoma karilas."
— Heikki Meriläinen, Pietolan tytöt
Ketjuharava on traktoriin kiinnitettävä heinätyökone, jolla voidaan pöyhiä, kääntää ja karhottaa kaadettua heinää pellon pinnalla kuivumisen nopeuttamiseksi auringonpaisteen ja tuulen vaikutuksesta.
— Wikipedia: Ketjuharava

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivikarhottaa
Ind. prees. yks. 1.karhotan
Ind. imperf. yks. 3.karhotti
Kond. prees. yks. 3.karhottaisi
Pot. prees. yks. 3.karhottanee
Imperat. prees. yks. 3.karhottakoon
Akt. 2. partisiippikarhottanut
Pass. imperf.karhotettiin

Riimit

-ɑrhotːɑː

Kaikki riimit

Lähteet