1kaso1 – kasa, koko, läjä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kasa yhteydessä
- Vastineita
- karjala
- suomikasa
- ? skandinaavinenvertaa muinaisnorja kǫs, nykynorja kos, kas ’joukko, läjä’, nykyruotsi kas(e): vårdk. ’vartiorovio, ‑tuli’
Tähän kuulunevat ainakin osittain myös kasapuu, kasahalko (molemmat Jusl 1745), kasattuhalko ’ylivuotinen, varastossa (»kasassa») kuivunut halko tai puu’ ja ilmeisesti tämän edelleenkehittyminä kasattu ’1–1 1⁄2-vuotias sika tai muu kotieläin; ylivuotinen puu, vilja’, kasahärkä (3–4-vuotias tai vanhempi), kasapukki (vuoden, kahden tai useamman ikäinen), kasasika (täyskasvuinen), kasapiika, kasatyttö ’vanhapiika’. Katso myös kasaantua.