- Alkuperä
- Lainasana (viro: kasin)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
Lainalähde: ← viro kasin (g. ‑a) ’niukka, vähäinen; siisti, puhdas; siveä’ (Ganander on saanut viron sanan A. W. Hupelin sanakirjasta, jossa se on kirjoitettu kassin), johd. v:stä kasida ’puhdistaa, siistiä’, jonka vastine on vatja kasiuta ’siistiytyä’; sen sijaan vatja (vatjan Kukkosin murre) kasina ’pienehkö’, kuten myös liivi kažīn ’siisti, kunnollinen’ ← viro kasin.