kas­vi­maan­tie­teel­li­nen a­lu­esubstantiivi

1. 1.(Kasvitiede)alue, jonka rajaamisessa on käytetty sekä kasvillisuuden että kasviston ominaispiirteitä niin, että alueesta muodostuu verraten yhtenäinen ja omaleimainen

Liittyvät sanat