ka­te­go­ree­misubstantiivi

1. 1.ilmaisu tai termi, joka voi esiintyä yksinään loogisen väittämän subjektina tai predikaattina

1. 1.a categorematic expression; a term capable of standing alone as the subject or predicate of a logical proposition; "names are called categorems"

Synonyymit ja vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Hierarkia