kat­ko­nais­ta

Kun virsi oli päättynyt, kuului toisesta kamarista — sen viereisestä, jossa herrat olivat — outoa puhetta, vienoa, valituksen tapaista ääntä, sairaan surullista, katkonaista pyyntiä.

Heidän silmänsä kävivät kaksintaisteluaan liekehtien, heidän hengityksensä oli katkonaista, molempien, — kunnes Rafael astui venheeseen, irroitti sen ja laski vesille.