kee­ko

substantiivi/ˈkeːko/
Jaa

Merkitykset

  1. (murre)(halventava)hienostelija
  2. (murre)(halventava)harmiton tomppeli, hyväntahtoinen kylähullu

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeeko
Genetiivikeekon
Partitiivikeekoa
Essiivikeekona
Translatiivikeekoksi
Inessiivikeekossa
Elatiivikeekosta
Illatiivikeekoon
Adessiivikeekolla
Ablatiivikeekolta
Allatiivikeekolle
Abessiivikeekotta

Riimit

-eːko

Kaikki riimit

Lähteet