keh­ke­ä­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kehjetä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kehjetä

Esimerkkilauseet

Sillä tuo hengenelämän välitön kehkeäminen ihmisessä tekee välttämättä tämän hengenelämän siksi, mikä elämälle on kaikkein ensimäisintä ja läheisintä, elämän todelliseksi olokannaksi; mikä siihen saakka näytti olevan läheisintä, aistimellinen tai myöskin yhteisöllinen maailma, asettuu siitä lähin toiseen sijaan ja sen täytyy ensinnä todistaa oikeutuksensa tuon ensimäisen edessä.
— Rudolf Eucken, Elämän tarkoitus ja arvo
Oli aika, jolloin heidät oli pakostakin esitettävä tietämättöminä ja ennakkoluuloisina: silloin oli asianamme vain osottaa heidän ajatustensa syntyminen ja kehkeäminen.
— Montesquieu, Persialaisia kirjeitä