Asiasanasto.fi

kei­kail­laverbi

/ˈkei̯kɑi̯lːɑˣ/

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.esiintyä hienostelevasti, pöyhkeillä tai elvistellä

Esimerkkilauseet

Kun Marianne jälestä päin oli tullut vakaumukseen kaikilta puolin, rupesi hän noudattamaan — jos niin voisi sanoa — hyökkäysjärjestelmää; hän harjoitti menestyksellä eräänlaista naamioittua keikailemista, aina niin kavalassa muodossa, ettei Börje olisi vaan mitään huomannut.

Ernst Ahlgren, Rouva Marianne

Ehkä se oli vaan pientä, hienoa keikailemista, tai ehkäpä myös jonkinlaista hitautta uuden tuttavuuden solmimiseen.

Sigbjörn Obstfelder, Risti

Esiintymistiheys

212 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67

MuotoTaivutus
Infinitiivikeikailla
Ind. prees. yks. 1.keikailen
Ind. imperf. yks. 3.keikaili
Kond. prees. yks. 3.keikailisi
Pot. prees. yks. 3.keikaillee
Imperat. prees. yks. 3.keikailkoon
Akt. 2. partisiippikeikaillut
Pass. imperf.keikailtiin

Riimit

-eikɑilːɑ

Kaikki riimit