keik­ku­nuk­ke

substantiivi/ˈkei̯kːuˌnukːe/
Jaa
Viittaa artikkeliin

keik-ku-nuk-ke (4 tavua) · 11 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. lelu, joka palautuu itsestään pystyasentoon, jos sitä tönäisee

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ukːe

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Keikkunukke. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/keikkunukke