kei­mai­le­mi­nen

substantiivi/ˈkei̯mɑi̯leminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kei-mai-le-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: keimailla

Merkitys

  1. teonnimi verbistä keimailla

Esimerkkilauseet

Kun tuo keimaileminen tapahtui aivan vaistomaisesti ja hänen tietämättänsä, niin se myös teki sitä suuremman vaikutuksen.
— Axel Gabriel Ingelius, Harmaa linna

Etymologia

keimailla + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Keimaileminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/keimaileminen