kel­jut­taa

verbi/ˈkeljutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kel-jut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: kelju

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (arkikieltä)(intransitiivinen)olla ärsyyntynyt tai harmissaan

Etymologia

Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

kelju ’epämiellyttävä, epäreilu, ikävä, vastenmielinen’

tunnetaan myös murteissa (myös keljuilla, keljuta ’vetelehtiä, laiskotella’); alkuperä epäselvä.

Johdoksia: keljuilla ’vinoilla, nälviä’, keljuttaa ’harmittaa’

Esiintymistiheys

2 604 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: keljuttaa 88 % · keljutti 10 % · keljuttanut 2 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin keljuttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkeljutankeljutinolen keljuttanutolin keljuttanut
sinäkeljutatkeljutitolet keljuttanutolit keljuttanut
hänkeljuttaakeljuttion keljuttanutoli keljuttanut
mekeljutammekeljutimmeolemme keljuttaneetolimme keljuttaneet
tekeljutattekeljutitteolette keljuttaneetolitte keljuttaneet
hekeljuttavatkeljuttivatovat keljuttaneetolivat keljuttaneet
passiivikeljutetaankeljutettiinon keljutettuoli keljutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkeljuttaisinolisin keljuttanut
sinäkeljuttaisitolisit keljuttanut
hänkeljuttaisiolisi keljuttanut
mekeljuttaisimmeolisimme keljuttaneet
tekeljuttaisitteolisitte keljuttaneet
hekeljuttaisivatolisivat keljuttaneet
passiivikeljutettaisiinolisi keljutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkeljuta—
hänkeljuttakoonolkoon keljuttanut
mekeljuttakaamme—
tekeljuttakaa—
hekeljuttakootolkoot keljuttaneet
passiivikeljutettakoonolkoon keljutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkeljuttanenlienen keljuttanut
sinäkeljuttanetlienet keljuttanut
hänkeljuttaneelienee keljuttanut
mekeljuttanemmelienemme keljuttaneet
tekeljuttanettelienette keljuttaneet
hekeljuttanevatlienevät keljuttaneet
passiivikeljutettaneenlienee keljutettu

Infinitiivit

1. infinitiivikeljuttaa
1. inf. pitkä muotokeljuttaakseen
2. inf. inessiivikeljuttaessa
2. inf. inessiivi, passiivikeljutettaessa
2. inf. instruktiivikeljuttaen
3. inf. inessiivikeljuttamassa
3. inf. elatiivikeljuttamasta
3. inf. illatiivikeljuttamaan
3. inf. adessiivikeljuttamalla
3. inf. abessiivikeljuttamatta
3. inf. instruktiivikeljuttaman
4. infinitiivikeljuttaminen
5. infinitiivikeljuttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikeljuttava
Passiivin 1. partisiippikeljutettava
Aktiivin 2. partisiippikeljuttanut
Passiivin 2. partisiippikeljutettu
Agenttipartisiippikeljuttama
Kieltopartisiippikeljuttamaton

Riimit

-eljutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Keljuttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/keljuttaa