kel­lel­leen

adverbi/ˈkelːelːeːn/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. asentoon, jossa ollaan selällään tai kyljellään

Esimerkkilauseet

Sitten hän antoi miehelle sysäyksen, joka ilmassa lennätti hänet teltan oven aukosta ulos nurmikolle kellelleen.
— Edgar Rice Burroughs, Tarzanin poika
Kalle oli, herättyään tainnostilastaan, ruvennut hakemaan ulospääsyä, ja kun ei sellaista löytänyt, oli hän iskenyt jättiläiskouransa majan alahirteen ja heittänyt vankilan kellelleen.
— Kaarle Halme, Kyläraittien kuningas