Asiasanasto.fi

kel­lo­kitsubstantiivi

Merkitykset

  1. 1.yksi kellokasvien heimoon kuuluvista suvuista (Symphyandra *)
  2. 2.monikon nominatiivi sanasta kellokki
  3. 3.monikon akkusatiivi sanasta kellokki

Esimerkkilauseet

— Käenkukat, kellokit ja maahumala muodostivat kentälle väririkkaan peitteen, ja niittyvillan liehuvat töyhdöt olivat kuin lumihiuteita kukkaniityllä.

Hermann Sudermann, Surutar

kivikkopuutarhassa: kellot (Campanula), tähkämunkit (Phyteuma), noviisinkukat (Edraianthus), kellokit (Symphyandra), peikonkellot (Codonopsis), jalokellot (Platycodon), kauluskellot (Adenophora), ripsukellot (Michauxia), Ostrowskia ja sininupit (Trachelium).

Wikipedia: Kellokasvit