kel­me

substantiivi/ˈkelmeˣ/
Jaa

Merkitys

  1. (vanhahtava)(ka=fi)koivun tuohen valkoinen pintakerros

Esimerkkilauseet

515. Vanhojen luulon mukaan on varsoilla syntyessään otsassa kelme ("onnenlakki"), jonka emä kohta nuolee pois.
— Vergilius, Aeneidi
Kaulansa se oli työntänyt seinää vasten koukkuun ja seurasi pelon kelme silmissä herransa pienimpiäkin liikkeitä.
— Juhani Aho, Hellmannin herra; Esimerkin vuoksi; Maailman murjoma
Heti ensimmäisenä Kelme -vuotenaan Rubiera nappasi uransa ensimmäisen etappivoiton 19. osuudella Italian ympäriajossa.
— Wikipedia: José Luis Rubiera

Esiintymistiheys

12 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikelme
Genetiivikelmeen
Partitiivikelmettä
Essiivikelmeenä
Translatiivikelmeeksi
Inessiivikelmeessä
Elatiivikelmeestä
Illatiivikelmeeseen
Adessiivikelmeellä
Ablatiivikelmeeltä
Allatiivikelmeelle
Abessiivikelmeettä

Riimit

-elme

Kaikki riimit

Lähteet