kelme
substantiivi/ˈkelmeˣ/
Merkitys
- 1.(vanhahtava)(ka=fi)koivun tuohen valkoinen pintakerros
Esimerkkilauseet
515. Vanhojen luulon mukaan on varsoilla syntyessään otsassa kelme ("onnenlakki"), jonka emä kohta nuolee pois.
Kaulansa se oli työntänyt seinää vasten koukkuun ja seurasi pelon kelme silmissä herransa pienimpiäkin liikkeitä.
Juhani Aho, Hellmannin herra; Esimerkin vuoksi; Maailman murjoma
Heti ensimmäisenä Kelme -vuotenaan Rubiera nappasi uransa ensimmäisen etappivoiton 19. osuudella Italian ympäriajossa.
Esiintymistiheys
12 esiintymää, 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 48
| Nominatiivi | kelme |
| Genetiivi | kelmeen |
| Partitiivi | kelmettä |
| Essiivi | kelmeenä |
| Translatiivi | kelmeeksi |
| Inessiivi | kelmeessä |
| Elatiivi | kelmeestä |
| Illatiivi | kelmeeseen |
| Adessiivi | kelmeellä |
| Ablatiivi | kelmeeltä |
| Allatiivi | kelmeelle |
| Abessiivi | kelmeettä |
Riimit
-elme
Kaikki riimit