kemp­pi­nen

erisnimi/ˈkempːinen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kemp-pi-nen (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. erinomainen

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: kämpe)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kemppi yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
  1. suomikemppi
  2. nykyruotsikämpe ’sankari, urho, soturi’, muinaisruotsi kämpe, kiämpe ’sama merkitys’
  3. keskialasaksakempe muinaisalasaksa eli muinaissaksi kempio, muinaisyläsaksa kempfo, chemphio, keskilatina campio jne.

skandinaaviselta taholta myös viro murt. (Noarootsi) kämpama ’juosta kilpaa’ sekä (osaksi ehkä myös ← suomi) ruotsinsaame kiämpa, kiämpas ’ripeä, vahva’, luulajansaame kämpa ’vahva, muhkea’, pohjoissaame kæmˈpâ, gæmˈpâ ’komea, kaunismuotoinen’, kemˈpi ’komeileva, prameileva; turhamainen henkilö’, inarinsaame keämppu ’sievävartaloinen’.

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-empːinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kemppinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kemppinen