kep­sa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. ketterä, nopsa, ripeä

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
murt. harv.
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro

Deskr. sanoja.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkepsā ’kävellä kevyin askelin’, kepsuttā
karjalakepsakka ’virkeä, sukkelaliikkeinen ihminen’, kepsuttoa ’liikkua kevyesti ja nopeasti’
virokeps (g. ‑i, ‑u) ’hyppy; keikahdus’, kepsakas ’kevytjalkainen, keikkuva’, kepsida ’hypähdellä, tepastella’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kepsa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kepsa