Asiasanasto.fi

kieh­to­mi­nensubstantiivi

/ˈkie̯htominen/

Johdettu sanasta: kiehtoa

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kiehtoa

Etymologia

kiehtoa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kun mies vetää ylleen uimapuvun, riittää hänen mielestään se, että se on uimiseen sovelias, mutta nainen, hän käyttää uimapukuunsa kaikki huutavat ja kirkuvat värit, ruusukkeet ja nauhakkeet, tekee itsestään milloin tarhapöllön, sammakon, kalan tai meritähden, mutta aina myös naisen, joka ei hetkeksikään unohda, että hänen tehtäväänsä kuuluu miehen valloittaminen ja kiehtominen.

Olli Karila, Kahden reportterin seikkailut

Marcellan valtaaminen ja kiehtominen on vievä häneltä aikaa — paljon kallista aikaa — niin hyvin nyt kuin vastaisuudessa.

Mary Augusta Ward, Marcella

Siihen kuuluu houkutteleminen, "kiehtominen", vetovoima ja sitouttaminen, vaan ei pakko, voima tai raha.

Wikipedia: Pehmeä valta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiehtominen
Genetiivikiehtomisen
Partitiivikiehtomista
Essiivikiehtomisena
Translatiivikiehtomiseksi
Inessiivikiehtomisessa
Elatiivikiehtomisesta
Illatiivikiehtomiseen
Adessiivikiehtomisella
Ablatiivikiehtomiselta
Allatiivikiehtomiselle
Abessiivikiehtomisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit