Asiasanasto.fi

kie­hu­tinsubstantiivi

/ˈkie̯hutin/

Johdettu sanasta: kiehuttaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.laite, joka saattaa jonkin kiehumaan esimerkiksi osana tislausjärjestelmää

Esimerkkilauseet

— Minä kiehutin pyhä-illaksi vähän teevettä.

K. A. Järvi, Työmiehiä

Laitteisto Tislauslaitteiston peruskokoonpano on kiehutin, kolonni ja lauhdutin.

Wikipedia: Tislaus

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiehutin
Genetiivikiehuttimen
Partitiivikiehutinta
Essiivikiehuttimena
Translatiivikiehuttimeksi
Inessiivikiehuttimessa
Elatiivikiehuttimesta
Illatiivikiehuttimeen
Adessiivikiehuttimella
Ablatiivikiehuttimelta
Allatiivikiehuttimelle
Abessiivikiehuttimetta