Asiasanasto.fi

kie­li­jäsubstantiivi

/ˈkie̯lijæ/

Johdettu sanasta: kieliä

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka kielii

Etymologia

kieliä + johdin -jä

Esimerkkilauseet

Jos sa kuunnellut oot- muita, — — kuppareita, kielijöitä, kallistanut korvalehden valhelorun laatijoille, — — kuule nyt myös sulhoasi, valittuasi vähäisen.

Willie Angervo, Kaukomieli

Hän ei ollut kielijä itse ja sentähden ei hän uskonut muistakaan semmoista; muutoin ei Elsa katunut ollenkaan mitä hän oli tullut Kanniaisen Juhosta sanoneeksi.

Pietari Päivärinta, Isäin pahat teot lasten päällä

Ilmianto kuitenkin kostautui heti: Marietta joutui Hermionen langettaman kirouksen "ilmiantajan herjan" uhriksi, joten Mariettan naamaan ilmestyi suuria, kivuliaita ja märkiviä näppylöitä, jotka muodostavat sanan "kielijä".

Wikipedia: Korpinkynsi

Esiintymistiheys

96 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielijä
Genetiivikielijän
Partitiivikielijää
Essiivikielijänä
Translatiivikielijäksi
Inessiivikielijässä
Elatiivikielijästä
Illatiivikielijään
Adessiivikielijällä
Ablatiivikielijältä
Allatiivikielijälle
Abessiivikielijättä

Riimit

-ielijæ

Kaikki riimit