kieliopillistuaverbi

/ˈkie̯liˌopilːistuɑˣ/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.(intransitiivinen)muuttua tai kehittyä kieliopilliseksi rakenteeksi

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52

Muoto	Taivutus
Infinitiivi	kieliopillistua
Ind. prees. yks. 1.	kieliopillistun
Ind. imperf. yks. 3.	kieliopillistui
Kond. prees. yks. 3.	kieliopillistuisi
Pot. prees. yks. 3.	kieliopillistunee
Imperat. prees. yks. 3.	kieliopillistukoon
Akt. 2. partisiippi	kieliopillistunut
Pass. imperf.	kieliopillistuttiin

Riimit

-istuɑ