kiih­dy­ke

substantiivi/ˈkiːhdykeˣ/
Jaa

Merkitys

  1. johonkin yllyttävä tai jotakin edistävä asia

Etymologia

-ke-johdos kiihtyä/kiihdyttää-verbivartalosta. Käytössä 1800-luvun puolivälistä.

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Puuttuu hapatusta, joka saisi elämäni käyntiin; se kiihdyke, joka pidätti minut valveilla yöt umpeensa, joka herätti minut aamuisin unesta, on häipynyt ja poissa.
— Johann Wolfgang von Goethe, Nuoren Wertherin kärsimykset

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiihdyke
Genetiivikiihdykkeen
Partitiivikiihdykettä
Essiivikiihdykkeenä
Translatiivikiihdykkeeksi
Inessiivikiihdykkeessä
Elatiivikiihdykkeestä
Illatiivikiihdykkeeseen
Adessiivikiihdykkeellä
Ablatiivikiihdykkeeltä
Allatiivikiihdykkeelle
Abessiivikiihdykkeettä

Riimit

-iːhdyke

Kaikki riimit

Lähteet