- Vanhin tieto
- Gustaf Erik Eurén, 1860
- Levinneisyys
- yleinen, ei Vermlanti Inkerinmaa
kiikki
substantiivi/ˈkiːkːi/kiik-ki (2 tavua) · 6 kirjainta
Merkitys
- (vanhahtava)puu, johon turkiseläin kiinnitettiin nyljettäväksi
Esimerkkilauseet
Reeni Kiikki oli köyhän työläisperheen ainoa lapsi.Samoinkuin Kyllikkiä, pyydetään joskus kiven avaimia antamaan: "kivi Kiikki kaiman poika".Nykyisin kiikkinä käytetään teräskoukkuja etenkin isojen eläinten nylkemisessä, mutta esimerkiksi jäniksille ja pienille turkiseläimille puusta vuoltu kiikki on täysin käyttökelpoinen.Etymologia
Esiintymistiheys
2 363 esiintymää · 0.9 / milj.
Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.4
Reddit
0.4
Tekstitykset
3.8
Taivutustiedot
Yleisimmät: kiikkiin 81 % · kiikissä 16 % · kiikki 3 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-iːkːi
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiikki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiikki