kii­kun­ta

substantiivi/ˈkiːkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kii-kun-ta (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: kiikkua

Merkitys

Esimerkkilauseet

Souda, pikku poika, vaan Kehdon kiikunnalla!
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 4
Jeanne, joka piteli kädellään veneenlaidasta ja jota aallokon kiikunta huimasi, katsella tuijotti kaukaisuuteen, ja hänestä tuntui kuin vain kolme seikkaa koko luomakunnassa olisi ollut todella kaunista: valo, avaruus ja vesi.
— Guy de Maupassant, Elämän tarina
Hän kuuli päänsä päältä merimiesten askelia, sekä huomasi laivan kiikunnasta, että se jo halkoili aaltoja, jotka kohisten pyyhkivät sen laitoja moniaita tuumia hänestä.
— C. Georg Starbäck, Niilo Bonpoika Sture I Kultainen kaulaketju

Etymologia

kiikkua + johdin -nta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːkuntɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiikunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiikunta