Asiasanasto.fi

ki­lah­te­le­mi­nensubstantiivi

Johdettu sanasta: kilahdella

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kilahdella

Etymologia

kilahdella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Sanattomina tuttavat nyökäyttivät toisilleen päitään tervehdykseksi, sieltä täältä kuului hiljaista kuisketta, jonka äänen voitti kolehtirahojen kilahteleminen torniholvin seinään kiinnitetyssä tinarasiassa.

Max Kretzer, Vuorisaarna