ki­lah­te­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kilahdella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kilahdella

Etymologia

kilahdella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Sanattomina tuttavat nyökäyttivät toisilleen päitään tervehdykseksi, sieltä täältä kuului hiljaista kuisketta, jonka äänen voitti kolehtirahojen kilahteleminen torniholvin seinään kiinnitetyssä tinarasiassa.
Max Kretzer, Vuorisaarna