kimb­ri

substantiivi/ˈkimbri/
Jaa

Merkitys

  1. kimbrit eräs germaanikansaGermaanien kiinnostus etelän viljaviksi uskottuja maita kohtaan – – johtivat aluksi vähäisten mutta ajan oloon kasvavien joukkojen vaellukseen kohti etelää. Ensimmäiset historiallisesti dokumentoidut vaellukset ajoittuvat 100-luvulle eKr., jolloin Juutinmaan teutonit ja kimbrit lähtivät liikkelle kohti Länsi-Eurooppaa.

Käännökset

  • engl.Cimbri
  • saksaKimber

Englanninkieliset vastineet

  • Cimbri

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikimbri
Genetiivikimbrin
Partitiivikimbriä
Essiivikimbrinä
Translatiivikimbriksi
Inessiivikimbrissä
Elatiivikimbristä
Illatiivikimbriin
Adessiivikimbrillä
Ablatiivikimbriltä
Allatiivikimbrille
Abessiivikimbrittä

Riimit

-imbri

Kaikki riimit

Lähteet