kin­te­reil­le

postpositio/ˈkinterei̯lːeˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: kinner

Merkitykset

  1. allatiivimuoto sanasta kintereillä
  2. monikon allatiivi sanasta kinner

Esimerkkilauseet

Singoten kuin nuoli jousesta lennähytti Villi itsensä suden kintereille.
— Kaarle Halme, Silmukorven nuori Epra
Olavi oijusti, lisäsi vauhtia ja pääsi jo aivan kintereille.
— Johannes Linnankoski, Laulu tulipunaisesta kukasta
Häntä kiertyneenä tai sirpinmuotoisena lanteelle tai reidelle, ojennettuna ulottuu kintereille.
— Wikipedia: Itäsiperianlaika