kis­kou­tu­a

verbi/ˈkiskou̯tuɑˣ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (intransitiivinen)tulla vedetyksi tai raahatuksi

Esimerkkilauseet

Nuoren päällysmiehen lyhyt-aikainen helteys oli kadonnut; hän kiskoutui malttamattomasti erilleen.
E. Werner, Artturi Berkow
Silloin ilma-alus väkisinkin kiskoutui vedenpintaan asti.
Jules Verne, Ilmojen valloittaja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivikiskoutua
Ind. prees. yks. 1.kiskoudun
Ind. imperf. yks. 3.kiskoutui
Kond. prees. yks. 3.kiskoutuisi
Pot. prees. yks. 3.kiskoutunee
Imperat. prees. yks. 3.kiskoutukoon
Akt. 2. partisiippikiskoutunut
Pass. imperf.kiskouduttiin

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet