- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: klappa)
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1874
- Slangissa
- 1910 lähtien
- Levinneisyys
- paikoin itämurteet
Lainalähde: ← nykyruotsi klappa ’taputtaa, koputtaa, kolkuttaa; liipata viikatetta’ = nykytanska klappe, keskialasaksa klappen ’paiskata, koputtaa’; nykyruotsi klappa ’pieni kovasin’. Katso myös lapikas.
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
klappaa ’taputtaa; vatkata; vipata, ”heittää” (esimerkiksi pyörä)’
← ruotsi klappa ’lyödä, koputtaa, naputtaa; taputtaa (päähän); vatkata, vispata (puuroa, kermaa jne.)’ (tanska klappe, islanti klappa, englanti clap ’sama merkitys’, onomat. alkuperää), ruotsi klapp ’väljyys (pyörässä)’.
Johdoksia: klappi ’väljyys, ”heitto” (pyörässä, ratissa)’