klat­raat­ti

substantiivi/ˈklɑtrɑːtːi/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kemiallinen yhdiste, jossa yksi aine on sulkenut toisen aineen kiderakenteensa sisään

Esimerkkilauseet

Metaani on lähtöisin klatraateista, mineraaleista, joissa on metaanihydraattia.
Wikipedia: Paleoseeni
Tämä nosti Maan keskilämpötilaa 5 astetta ja laukaisi "klatraattipommin", missä lämmenneen syvämeren pohjan klatraatit purkivat metaaninsa Maan ilmakehään kuumentaen Maata rajusti.
Wikipedia: Permikauden joukkotuho

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviklatraatti
Genetiiviklatraatin
Partitiiviklatraattia
Essiiviklatraattina
Translatiiviklatraatiksi
Inessiiviklatraatissa
Elatiiviklatraatista
Illatiiviklatraattiin
Adessiiviklatraatilla
Ablatiiviklatraatilta
Allatiiviklatraatille
Abessiiviklatraatitta

Riimit

-ɑtrɑːtːi

Kaikki riimit

Lähteet