Asiasanasto.fi

kohoamaton

verbi

/ˈkohoɑmɑton/

Johdettu sanasta: kohoama

Merkitys

  1. 1.sellainen, joka ei kohoa

Esimerkkilauseet

He ovat raiskanneet isiemme perintöpuun juuret, häväisseet sen puhtaana pysyneen pinnan, raastaneet rikki sen kauniin kaarnan, vetäneet alas sen oksat ja lehvät, tehneet sen ilkkuvan punapaholaisen tyyssijaksi — syöneet suvusta sukuun, polvesta polveen pyhinä pidetyt, vakaiset valat, pettäneet pyhäisen koskemattomuuden — saaneet kenties ainiaan entiseen kukkeuteensa ja kunniaansa kohoamattomaksi isiemme perintöpuun.

Santeri Rissanen, Nikkinen nyrkkeilee

rönsy (stolo l. flagellum, grenskott), aluslehden hangasta lähtevä, maasta kohoamaton lehdekäs haara, joka alapuoleltansa paikoittain työntää juuria maahan ja päästänsä lehtejä, välistä kukkiaki.

Elias Lönnrot, Kasvikon oppisanoja

Korvat ovat pystyt tai taittuneet ( myös eriparisesti taittuneet sallitaan), ainoastaan lainkaan kohoamattomat luppakorvat ovat virhe.

Wikipedia: Lancashirenkarjakoira