koi­ve

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. koipi; koipinahkainen jalkine

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan koipi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoipīn: pitkäk. ’pitkäkoipinen’
karjalakoipi ’(et. eläimen) koipi, jalka; nahan tai vuodan jalkaosa’, koive ’koipinahka’
lyydikoib ’(eläimen) koipinahka’
virokoib, koiv (g. koiva) ’koipi, sääri; vuodan reuna koipiosineen, nahan jäännöspala’, koibakas, koivakas ’arvoton nahan pala’, koibata ’kulkea, vaeltaa’
liivikūoiba ’hylkeennahkainen kenkä’.

itämerensuomalaisista kielistä lainautunut moniaalle: suomi → nykyruotsi murt. Suomi kojp ’koipi, reisi’ ja luulajansaame kåi´pa ’suden koipi’; suomi tai karjala → venäjä murt. kójba ’poron koipinahka; poronnahkainen saapas’, kójbenki, kójben(ni)cy ’poronnahkakintaat’; liivi → latvia kuiba ’hylkeen tai koiran koipinahka’ → liettua kuibina ’nahka-antura’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koive. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koive