kokoutuma
substantiivi/ˈkokou̯tumɑ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.ihmisten tai asioiden muodostama kerääntymä tai kasauma
Esimerkkilauseet
Melu, mikä tuolta kuului, siitä ei ollut epäilemistäkään, oli egyptiläisten joukkojen sotahuutoa, se oli torvien toitotusta, jolla kutsuttiin kokoutumaan, se oli vihollisjoukkojen aseitten kalsketta ja karjunaa.
Herätin heti Hatibun ja yhdessä me sitten hyökkäsimme kylän keskelle huutaen miehiämme kokoutumaan ympärillemme, sillä oli selvää, että joku kahakka oli syntymässä alkuasukasten ja joidenkin Nyangwesta mukaamme lähteneitten miesten kesken.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10
| Nominatiivi | kokoutuma |
| Genetiivi | kokoutuman |
| Partitiivi | kokoutumaa |
| Essiivi | kokoutumana |
| Translatiivi | kokoutumaksi |
| Inessiivi | kokoutumassa |
| Elatiivi | kokoutumasta |
| Illatiivi | kokoutumaan |
| Adessiivi | kokoutumalla |
| Ablatiivi | kokoutumalta |
| Allatiivi | kokoutumalle |
| Abessiivi | kokoutumatta |
Riimit
-umɑ
Kaikki riimit