kol­hiin­tu­ma

substantiivi/ˈkolhiːntumɑ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kolhaisusta syntynyt vaurio, kuten mustelma, särö tai lohkeama

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikolhiintuma
Genetiivikolhiintuman
Partitiivikolhiintumaa
Essiivikolhiintumana
Translatiivikolhiintumaksi
Inessiivikolhiintumassa
Elatiivikolhiintumasta
Illatiivikolhiintumaan
Adessiivikolhiintumalla
Ablatiivikolhiintumalta
Allatiivikolhiintumalle
Abessiivikolhiintumatta

Riimit

-umɑ

Kaikki riimit

Lähteet