kol­hiin­tu­ma

substantiivi/ˈkolhiːntumɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kol-hiin-tu-ma (4 tavua) · 11 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kolhaisusta syntynyt vaurio, kuten mustelma, särö tai lohkeama

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-umɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kolhiintuma. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kolhiintuma