ko­lis­te­le­mi­nen

substantiivi/ˈkolisteleminen/
Jaa

Johdettu sanasta: kolistella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kolistella

Etymologia

kolistella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kaikeksi onnettomuudeksi matot olivat perin paksuja, niin että hänen ei käynyt kolisteleminen astellessaan; ja häntä halutti aivan erikoisesti kolistella.
Arnold Bennett, Velikulta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikolisteleminen
Genetiivikolistelemisen
Partitiivikolistelemista
Essiivikolistelemisena
Translatiivikolistelemiseksi
Inessiivikolistelemisessa
Elatiivikolistelemisesta
Illatiivikolistelemiseen
Adessiivikolistelemisella
Ablatiivikolistelemiselta
Allatiivikolistelemiselle
Abessiivikolistelemisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet