Asiasanasto.fi

ko­lis­te­le­mi­nensubstantiivi

/ˈkolisteleminen/

Johdettu sanasta: kolistella

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kolistella

Etymologia

kolistella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kaikeksi onnettomuudeksi matot olivat perin paksuja, niin että hänen ei käynyt kolisteleminen astellessaan; ja häntä halutti aivan erikoisesti kolistella.

Arnold Bennett, Velikulta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikolisteleminen
Genetiivikolistelemisen
Partitiivikolistelemista
Essiivikolistelemisena
Translatiivikolistelemiseksi
Inessiivikolistelemisessa
Elatiivikolistelemisesta
Illatiivikolistelemiseen
Adessiivikolistelemisella
Ablatiivikolistelemiselta
Allatiivikolistelemiselle
Abessiivikolistelemisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit