kol­le­ro

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. tuohella päällystetty nuotan kives
  2. kolo, ontelo

Etymologia

1kollero1 – tuohella päällystetty nuotan kives

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: kóllra)
Levinneisyys
Kaakkois-Häme Kymenlaakso

Lähtökohta: ← nykyruotsi murt. kóllra ’pyöreä tuohinen verkon koho’. Vertaa myös kolle ja kollo1.

Samaa juurta olevia sanoja

2kollero2 – kolo, ontelo

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kolle yhteydessä
Vastineita
viro, liivi
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

virokolle (g. kolde) ’hiili-, tuhkahauta uunin suun edessä; joen äyräs’, murt. kolda, kolde ’sama merkitys’, koldas (g. kolta) ’ontto (ranta)äyräs’
liivikūolta ’ranta’ (→ latvia kolta ’rapujen pesimäkolo’).

Tähän ilmeisesti myös demin. kolttonen ’pieni poimu; (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset., Gan 1786) kuje, kepponen’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kollero. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kollero