kom­pu­roi­mi­nen

substantiivi/ˈkompuroi̯minen/
Jaa

Johdettu sanasta: kompuroida

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kompuroida

Etymologia

kompuroida + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Hitaasti kävi juopuneiden kompuroiminen portaita ylös.
— Alvilde Prydz, Herön kartanon lapset
Hänen kerallaan käsi kädessä tuntuu niin turvalliselta elämän murokkoisten urien kompuroiminen.
— Lauri Soini, Savon saloilta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikompuroiminen
Genetiivikompuroimisen
Partitiivikompuroimista
Essiivikompuroimisena
Translatiivikompuroimiseksi
Inessiivikompuroimisessa
Elatiivikompuroimisesta
Illatiivikompuroimiseen
Adessiivikompuroimisella
Ablatiivikompuroimiselta
Allatiivikompuroimiselle
Abessiivikompuroimisetta

Riimit

-oiminen

Kaikki riimit

Lähteet