kon­fis­ka­to­ri­nen ­ve­rosubstantiivi

1. 1.(Oikeustiede)vuoden 1919 hallitusmuodon kaudella kehittynyt omaisuudensuojaliitännäinen verotusvaltaa rajoittava termi, jonka mukaan lailla valtiolle kannettava vero ei määrältään saa olla niin suuri, että se asiallisesti merkitsee omaisuuden korvauksetonta pakko-ottoa valtiolle tai pakkolunastusta ilman pakkolunastuslaille säädettyjä edellytyksiä kuten täyden korvauksen maksamista pakkolunastetusta varallisuudesta.

Liittyvät sanat