Asiasanasto.fi

kontia

substantiivi, verbi

/ˈkontiɑˣ/

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.(intransitiivinen)liikkua tai ryömiä hitaasti tai kömpelösti

Esimerkkilauseet

Pelosta mainita karhua oikealla sanallaan johtuvat hänen monet kuvaimolliset nimensä: metsänmies, metsällinen tai pelkästään metsä, isommainen eli suuremmainen, mesikämmen ja kontio l. kontia 'kävelijä'. Viimeksimainittu on itä-Suomessa tullut varsinaiseksi nimeksi karhulle, samoinkuin sudelle "hukka".

Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto

Esiintymistiheys

2 449 esiintymää, 0.9 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
16.8
Aikakauslehdet
1.5
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Infinitiivikontia
Ind. prees. yks. 1.konnin
Ind. imperf. yks. 3.konti
Kond. prees. yks. 3.kontisi
Pot. prees. yks. 3.kontinee
Imperat. prees. yks. 3.kontikoon
Akt. 2. partisiippikontinut
Pass. imperf.konnittiin

Riimit

-ontiɑ

Kaikki riimit