koontosubstantiivi
/ˈkoːnto/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.supistuma tai lyhentyminen; asioiden kerääminen tai yhdistäminen kokonaisuudeksi
Esimerkkilauseet
Joukkuevoimistelun historian kautta aikain ensimmäisen maailmanmestaruuden vei Campuksen koonto Jyväskylästä, ja Lahjan Tyttöjen Pantterit sai pronssia.
Esiintymistiheys
15 esiintymää, 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi J
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | koonto |
| Genetiivi | koonnon |
| Partitiivi | koontoa |
| Essiivi | koontona |
| Translatiivi | koonnoksi |
| Inessiivi | koonnossa |
| Elatiivi | koonnosta |
| Illatiivi | koontoon |
| Adessiivi | koonnolla |
| Ablatiivi | koonnolta |
| Allatiivi | koonnolle |
| Abessiivi | koonnotta |
Riimit
-oːnto
Kaikki riimit