kopsauttaa

verbi

/ˈkopsɑutːɑːˣ/

Johdettu sanasta: kopsahtaa

Merkitys

(käännetty englannista)

1.(transitiivinen)lyödä jotakin kevyesti siten, että siitä kuuluu kopahdus; kopauttaa

Sinne päästyään hän sauvansa ponnella kopsautti pari kertaa tyttären aitan ovelle.

"Kuulkaahan nyt, Melton!" Jakob Welse keskeytti puheensa kopsauttaakseen tuhan sikaristaan.

Karjalaisperinne ovat munataistelut: kovaksi keitetyt kananmunat kopsautetaan vastakkain ja se, jonka muna jää ehjäksi, voittaa.

489 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24

0.2

Sanomalehdet

0.1

Aikakauslehdet

0.1

Wikipedia

0.0

0.2

Tekstitykset

0.1

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

-utːɑː