kor­keu­den­mit­taus

substantiivi/ˈkorkeu̯denˌmitːɑus/
Jaa

Yhdyssana: korkeus + mittaus

Merkitys

  1. eri paikkojen tietystä perustasosta, tav. merenpinnasta laskettujen korkeuksien määritys

Etymologia

genetiivi + korkeus + mittaus

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Mainitun lain tosin Boyle oli keksinyt jo toistakymmentä vuotta aikaisemmin, mutta Mariotte, joka sovellutti sitä muun muassa ilmapuntarilla suorittamiinsa korkeudenmittauksiin, ei tiennyt Boylen löydöstä.
Wikipedia: Edme Mariotte

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikorkeudenmittaus
Genetiivikorkeudenmittauksen
Partitiivikorkeudenmittausta
Essiivikorkeudenmittauksena
Translatiivikorkeudenmittaukseksi
Inessiivikorkeudenmittauksessa
Elatiivikorkeudenmittauksesta
Illatiivikorkeudenmittaukseen
Adessiivikorkeudenmittauksella
Ablatiivikorkeudenmittaukselta
Allatiivikorkeudenmittaukselle
Abessiivikorkeudenmittauksetta

Riimit

-itːɑus

Kaikki riimit

Lähteet