kou­raus

substantiivi/ˈkou̯rɑus/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kourallinen tai nyrkillinen jotakin ainetta, kuten viljaa tai pellavaa

Esimerkkilauseet

Se on luja kouraus, oikein se koskee ja oikein siihen täytyy herätä.
— Maila Talvio, Louhilinna
Sepä miehen kouraus, semmoista voimannäytettä ei usein nähdä.
— Jac. Ahrenberg, Tukkijunkkari

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikouraus
Genetiivikourauksen
Partitiivikourausta
Essiivikourauksena
Translatiivikouraukseksi
Inessiivikourauksessa
Elatiivikourauksesta
Illatiivikouraukseen
Adessiivikourauksella
Ablatiivikouraukselta
Allatiivikouraukselle
Abessiivikourauksetta

Riimit

-ourɑus

Kaikki riimit

Lähteet