krakeloituminensubstantiivi
Merkitys
- 1.(Taidehistoria)1) maalauksen pinnan halkeileminen, kun väri kutistuu kuivuessaan 2) keramiikassa joko tarkoituksella tehty säröilevä lasitepinta tai vanhassa lasitetussa esineessä näkyvät hiushalkeamat
Synonyymit
Käännökset
- engl.craquelure
- ruotsikrackelering
- saksaKraklé, Craquelé, Krakelee
- ranskacraquelé
- venäjäкракле, кракелюр
- italiacraquelé, crettatura, craquelure
Englanninkieliset vastineet
- craquelure