1kronata1 – kaivaa, koluta, penkoa; (slangissa:) sormeilla, näpelöidä, näprätä
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi: kråna)
- Slangissa
- 1920 lähtien
- Levinneisyys
- länsimurteet
Lähtökohta: mahdollisesti ainakin osittain ← nykyruotsi murt. Suomi kråna (= krona), merk. muun muassa ’kaivella kepillä jtak’.
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
kronaa2 ’sormeilla, näpelöidä, näprätä’; myös ronaa, ronia, kronklaa
← ruotsi murt. kråna ’sama merkitys’, vertaa kråma ’puristella, puristaa; haalia’; murteissa tunnetaan myös ronata, kronata ’kaivaa, penkoa’, jota on arvelu lainaksi samasta ruotsi sanasta.
2kronata2 – valitella, marista, valikoida; riidellä, hangoitella vastaan
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: krånglig)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan ronkeli yhteydessä
- Slangissa
- 1900 lähtien
Lähtökohta: ← nykyruotsi krånglig ’nirso’, krångla ’valikoida; valitella’; tähän osin mahdollisesti myös suomi (k)ronata ’valitella, marista, valikoida; riidellä, hangoitella vastaan’, johon lienee vaikuttanut äänteellisesti myös kronata ’kaivella, tonkia’, katso tätä.
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
kronaa1 ’kinastella, väittää vastaan; oikutella, kiukutella; reistailla’
← ruotsi murt. kråna ’kiukutella; reistailla, toimia huonosti’, kirjak. krångla ’oikutella, reistailla, keplotella; mutkitella’ (norja krangle ’oikutella’, saksa krangeln ’kiemurrella, aiheuttaa vahinkoa’).
Johdoksia: kronklaa, kronglaa, ronglaa ’oikutella, riidellä, reistailla’