kuhnus
substantiivi/ˈkuhnus/
Merkitys
- 1.kuhnaileva henkilö
Synonyymit
Esimerkkilauseet
— Missä se kuhnus kähnii, kun sitä ei jo ala kuulua — kivahti hän heti itsekseen ja vilkaisi akkunasta ulos.
"Ja minä kun luulin, että sinä ihastuisit niistä!" sanoi Kuhnus-Tuhmus ja heitti pois ruusun oksan ikään kuin pahoilla mielin.
Peter Herbert: Kallen kivat eläimet: Tässä tarinassa kerrotaan pienestä Roope -varpusesta, iloisesta Kurre -oravasta, Kuhnus -etanasta, Loikka -sammakosta ynnä Fannista ja Nelistäjästä sekä Jaakosta.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 39
| Nominatiivi | kuhnus |
| Genetiivi | kuhnuksen |
| Partitiivi | kuhnusta |
| Essiivi | kuhnuksena |
| Translatiivi | kuhnukseksi |
| Inessiivi | kuhnuksessa |
| Elatiivi | kuhnuksesta |
| Illatiivi | kuhnukseen |
| Adessiivi | kuhnuksella |
| Ablatiivi | kuhnukselta |
| Allatiivi | kuhnukselle |
| Abessiivi | kuhnuksetta |
Riimit
-uhnus
Kaikki riimit