kuis­kai­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kuiskailla

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kuiskailla

Etymologia

kuiskailla + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Laivamiesten kuiskaileminen oli loppunut — ei kuulunut muuta kuin köysien iskeminen mastoihin, taklinkien natina ja aaltojen kohina, kun ne tyrskyivät laivan kylkiä vasten tai kun niiden vaahtoharjat sähisten ja kuohuen pärskyivät kannelle.
— A. H. Fogowitz, Lentävä hollantilainen ja muita seikkailukertomuksia
Muutamat häikäilemättömimmät nousevat penkeille seisomaan, ja hermostunut kuiskaileminen ja hihitys, kovaksi kiilloitettujen hameiden kahina, ja helmien ja rannerenkaiden kilinä rikkovat kirkossa vallitsevan pyhän hiljaisuuden.
— Emmuska Orczy, Pustan poika